fbpx

Rokotusohjelma
Koiralle

Rokottamalla pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja. Suurin osa koiranomistajista pitääkin eläinystävän ennaltaehkäisevää perusterveydenhoitoa tärkeänä.

Koirien rokotteet

Koirien rokotesuositukset koiran iän mukaan jaoteltuna sekä tehosterokotuksen tarve:

Rokote     Koiran ikä     Tehosterokote 

 12 vko    16 -20 vko    Noin 1 vuosi

Penikkatuti, tarttuva maksatulehdus ja parvo (a    X    X    X    3 vuoden välein

Penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, parvo ja parainfluenssa (a    X    X    X    3 vuoden välein (parainfluenssa vuoden välein)

Parvo (a    X    X    X    3 vuoden välein

Rabies        X    X    3 vuoden välein

 

  1. a) Lisääntyneestä tartuntavaarasta johtuen pennut voidaan rokottaa alle kolmen kuukauden iässä, jo kuuden viikon iästä alkaen. Tällöin rokotusohjelmaa jatketaan suosituksen mukaisesti kolmen kuukauden iästä eteenpäin. Samoin voidaan aikaistaa noin vuoden iässä annettavaa tehosterokotusta, jos tartuntapaine on lisääntynyt.

Huomioita:

  • Rokota vain terveitä ja matolääkittyjä koiria. 
  • Nartut suositellaan rokotettaviksi ennen astutusta. 
  • Eri rokotteita ei suositella annettaviksi samanaikaisesti. 
  • Elävien rokotteiden antoväliksi suositellaan 3–4 viikkoa. 
  • Rokotusten välin on oltava vähintään kaksi viikkoa. 
  • Tiineiden tai immunosuppressoitujen eläinten rokottamista eläviä viruksia sisältävillä rokotteilla ei suositella.

Huomio! Koiranäyttelyn järjestäjien rokotusvaatimukset voivat poiketa tässä esitetyistä suosituksista.

Tarttuva maksatulehdus

Tarttuvan maksatulehduksen aiheuttaja on adenoviruksiin kuuluva koiran adenovirus-1 (CAV1). Tartunta tapahtuu suorassa kontaktissa koirasta koiraan. Itämisaika eli aika tartunnasta oireiden alkamiseen on noin 6–9 vuorokautta. Oireita ovat väsymys, kuume, oksentelu, ripuli, ruokahaluttomuus, turvotukset, runsastunut juominen, keltaiset limakalvot, verenvuodot ja hengitystieoireet.

Parvovirus

Parvovirukset ovat erittäin kestäviä ja pitkäikäisiä viruksia. Tartunta voi siis tapahtua myös parvovirusta sisältävästä ympäristöstä koiraan. Itämisaika tartunnasta oireiden alkuun vaihtelee 4–7 vuorokauteen ja oireita ovat väsymys, syömättömyys, raju oksentelu ja ripuli, joka usein on veristä. Pikkupennuilla voi myös ilmetä äkilliseen kuolemaan johtavaa sydänlihastulehdusta.

Raivotauti eli rabies

Raivotauti eli rabies on vaarallinen tartuntatauti, johon voivat sairastua kaikki nisäkkäät ihminen mukaan lukien. Oireinen sairaus johtaa aina kuolemaan. Rabiesvirus leviää sairastuneen eläimen syljen välityksellä (purema) ja taudilla on pitkä itämisaika viikoista jopa kuukausiin. Rabiesvirus hakeutuu hermokudokseen ja aivoihin saakka edettyään johtaa lihasten toimintakyvyttömyyteen ja hengityshalvaukseen. Sairastuneen eläimen käytös voi muuttua ja tartunnan saaneet villieläimet hakeutuvat ihmisasutuksen lähelle.

Rabiesta esiintyy Suomen lähialueilla Venäjällä ja Virossa ja kaikkien ulkomailta Suomeen saapuvien koirien on oltava rokotettu. Merkintä rokotuksesta tehdään koiran lemmikkieläinpassiin, jonka koira saa eläinlääkäriltä.

 

Kissalle

Kissan rokotussuositus

Kissojen rokotustarve vaihtelee suuresti kissan käytön, ympäristön ja kissapopulaation mukaan. Esimerkiksi sisäkissa, joka ei käy koskaan ulkona ei tarvitse yhtä laajaa rokotesuojaa kuin jalostuskissalan kolli. Ongelmakissaloiden rokotusohjelmat tulee laatia tapauskohtaisesti käytettävissä olevaan epidemiologiseen tietoon pohjautuen. Mikäli pennun rokotukset aloitetaan ennen 12 viikon ikää, suositellaan ylimääräistä tehosteannosta 16 viikkoisena.

 
Kissojen rokotesuositukset kissan iän mukaan

 Rokote        Kissan ikä        Tehosterokotus

12 vko         16–20 vko         12–13 kk     

 Kissarutto (a,b    X    X    X    1-3 vuoden välein 

 Kissanuha    X    X    X    1-3 vuoden välein

 Rabies        X    X    3 vuoden välein

a) Elävää kissaruttorokotetta ei suositella annettavaksi pienille pennuille, alin suositeltava käyttöikä on tarkistettava valmisteyhteenvedosta (pikkuaivojen vaurioitumisriski on suurin alle 5 viikon ikäisellä).  b) Kantavia kissoja ei saa rokottaa elävällä kissaruttorokotteella, myöskään muita eläviä viruksia sisältäviä rokotteita ei suositella käytettäväksi tiineysaikana.  Huom! Kissanäyttelyiden järjestäjän rokotusvaatimukset voivat poiketa tässä esitetyistä suosituksista.

 

 

Kissarutto (Panleukopenia)

Rokotettujen emien pennuilla on maternaalisten vasta-aineiden ansiosta suoja kissaruttoa vastaan yleensä 12 viikon ikään asti. Jos pentu rokotetaan ennen kuin maternaaliset vasta-aineet ovat hävinneet, immuunivaste saattaa jäädä puutteelliseksi vasta-aineiden aiheuttaman interferenssin takia.
Yli 12 viikon ikäiset pennut rokotetaan kerran. Jos pennut rokotetaan ennen 12 viikon ikää, ne on rokotettava uudelleen 12–16 viikon iässä.  Ensimmäinen tehosterokotus annetaan 1 vuoden iässä. Tämän jälkeen tehosterokotukset annetaan 1-3 vuoden välein. Kissaloissa ja kissataloissa, joissa tartunta on endeeminen, voi olla tarpeen käyttää suosituksesta poikkeavaa rokotusohjelmaa hoitavan eläinlääkärin ohjeiden mukaan.  Elävää kissaruttorokotetta ei saa antaa tiineille kissoille eikä sitä suositella annettavaksi pienille pennuille.

Yhdistelmärokotteet

Kissanuha
PUREVAX RC NOBIVAC DUCAT 
Kissanuha ja klamydia
PUREVAX RCCH 
Kissarutto ja kissanuha
NOBIVAC TRICAT TRIO PUREVAX RCP 
Kissarutto, kissanuha ja klamydia
PUREVAX RCPCH 
Kissarutto, kissanuha ja leukemia
PUREVAX RCP FeLV

Kissat voidaan rokottaa joko kissanuha, kissanuha-klamydia, kissarutto-kissanuha, kissarutto-rabies, kissarutto-kissanuha-klamydia tai kissarutto -kissanuha- klamydia- leukemiayhdistelmärokotteilla.

Kissanuhaa (rinotrakeiitti ja caliciviruksia) vastaan rokottaessa ensimmäinen rokotus suositellaan annettavaksi noin 12 viikon iässä ja toinen rokotus 3–4 viikon kuluttua. Rokottaminen ei estä infektiota, eikä välttämättä suojaa kaikilta oireilta. Kissaloissa, joissa hengitystievirusten aiheuttamat tulehdukset ovat ongelmana, voi olla tarpeen käyttää suosituksesta poikkeavaa rokotusohjelmaa hoitavan eläinlääkärin ohjeiden mukaan.

Emon rokottaminen tiineyden aikana inaktivoituja taudinaiheuttajia sisältävällä rokotteella vähentää joidenkin tutkimusten mukaan nuorten pentujen hengitystieinfektioita passiivisen immuniteetin avulla.

Rabies

NOBIVAC RABIES VET

RABDOMUN

RABISIN

PUREVAX RABIES

VERSIGUARD RABIES

 

Rabiestartunta leviää lähes yksinomaan raivotautisen nisäkkään pureman välityksellä.

Rokottamalla kissat ennaltaehkäistään infektio kissassa ja taudin mahdollinen leviäminen muihin eläimiin ja ihmiseen. Ensimmäinen rokotus suositellaan annettavaksi kissoille noin 4 kuukauden iässä ja toinen vuoden iässä ja tämän jälkeen joka kolmas vuosi.

Purevax Rabiesin rokotekanta on canarypox-virus, jolle annettu geeni antaa sille kyvyn tuottaa glykoproteiini G-nimistä raivotautiviruksen osaa.

Tätä vastaan muodostuneet vasta-aineet suojaavat kissaa rabiesvirukselta. Canarypox-virukset eivät leviä tai lisäänny kissoissa. Raivotautirokotteen antamista samanaikaisesti muiden rokotteiden kanssa ei suositella ellei valmisteen tehoa ja turvallisuutta yhteiskäytössä ole tutkittu.

MADOTUS
Koiran madotus

Koiran madotus on toisille karvakuonojen huoltajille rutiinitoimenpide kun taas toiset häätävät lemmikiltään sisäloiset vain tarpeen vaatiessa.

Mistä koira voi saada sisäloisia?

Tavallisimpia ”matoja” eli sisäloisia ovat: suolinkaiset, heisimadot, hakamadot ja piiskamadot. Yleisimmin koira voi saada sisäloistartunnan:

  • Syömällä tai tutkimalla toisten ulosteita.
  • Syömällä luonnonvaraisia pienjyrsijöitä.
  • Syömällä joitakin raakoja järvikaloja.
  • Sisäloisten siirtyessä emolta pentuun (istukan tai maidon välityksellä).

Milloin koira tulisi madottaa?

Sisäloiset ovat jokseenkin harvinaisia kotimaisilla koirillamme – mutta eivät tavattomia. Aikuisen, terveen koiran voikin madottaa rutiininomaisesti kaksi kertaa vuodessa, tai tutkituttaa koiran ulosteen eläinklinikalla matotartunnan varalta kerran vuodessa (tai useammin, jos sisäloisepäilys.) Ulostetutkimuksen tulosten mukaan madottamisella pyritään vähentämään turhaa matolääkkeiden käyttöä ja välttämään sisäloiskantojen mahdollista lääkeresistenssin kehittymistä.

Matolääkkeen valinta

Ehdottomasti yleisin sisäloinen on suolinkainen (myös hakamatoa tavataan), joten jos madotat koirasi ilman ulostetutkimuksen tuloksia ”rutiininomaisesti”, voi olla viisasta valita matolääke, joka tehoaa erityisesti niihin.
Jos taas koirasi syö esimerkiksi myyriä, raakoja järvikaloja tms. on ehkä syytä madottaa karvakaveri heisimatoon tehoavalla matolääkkeellä. 
Apteekkien henkilökunnalta tai eläinklinikoilta saat tarkempaa tietoa siitä, minkälainen valmiste kannattaa valita.

Miten matolääke annetaan koiralle?

Valmisteita on erilaisissa muodoissa, yleisimmin tabletteina tai tahnamaisena pastana. Jotkut tabletit voidaan jauhaa morttelissa ja sekoittaa ruokaan.
Toiset koirat syövät tabletin sellaisenaan esimerkiksi makupalan, maksapasteijan tai voin sisään piilotettuna.  Varmin tapa antaa matolääke on annostella se suoraan suuhun. Nosta aluksi koirasi kuonoa kohti kattoa. Pudota lääke syvälle koiran kurkkuun. Pidä sen kuonosta kiinni hellästi mutta napakasti. Silitä kurkunpäätä niin että saat aikaiseksi nielaisemisreaktion. Kun koira on nielaissut, anna perään herkullisimmista herkullisin makupala, esimerkiksi lihapulla.
Jos koira ei piittaa makupalasta, palkitse se kehuilla tai iloisella leikillä.
Muista kuitenkin aina palkita koirasi jollain sen arvostamalla tavalla, jotta toimenpide on sille kannattava ja seuraavakin kerta sujuu mukavasti.

Madotuksessa huomioitavia seikkoja:

Madotus ennen rokotuksia

Koirakansalaisen uloste tulee tutkia sisäloisten varalta hyvissä ajoin ennen rokotuksia, tai se tulee madottaa 1–2 viikkoa ennen rokotuksia. Näin toimimalla varmistetaan rokotteen vasta-aineiden teho.

Tiineet nartut

Kun narttu tiinehtyy, suolinkaisten lepomuodot aktivoituvat sen elimistössä. 40 tiineysvuorokauden jälkeen narttu tulisi madottaa säännöllisesti (jopa päivittäin, riippuen käytettävästä valmisteesta) aina siihen asti, kun pennut ovat kahden viikon ikäisiä. Sisäloistartunta siirtyy emolta pennuille istukan välityksellä sikiöaikana, tai maidon välityksellä nartun imettäessä. Tästä syystä emokoiran madotuksesta tulee huolehtia erityisen tarkasti.

Pentukoirat

Vastuuntuntoinen koirankasvattaja huolehtii paitsi emokoiran myös pentujen madotuksesta ennen luovutusikää. Ensimmäisen matokuurinsa pienet tassusankarit saavat kahden viikon ikäisinä ja sen jälkeen aina kahden viikon välein luovutusikään saakka.  Pennun uudessa kodissa madotusohjelma jatkuu.
Hyvissä ajoin ennen rokotuksia (1–2 vko) annetulla matolääkityksellä varmistetaan, että mahdollinen sisäloistartunta saadaan hoidettua ja rokote tehoaa toivotulla tavalla.
Madota pentusi siis: 
10–11 viikon iässä. 
14–15 viikon iässä. 
Tämän jälkeen siirrytään normaaliin, aikuisen koiran madotusohjelmaan.

Metsästyskoirat ja puskajussit

Onko koirasi mielipuuhaa jyrsijöiden pureskelu? Pelmahtaako se puskiin pienriistan perässä, tonkii luolastoja ja haukkaa välipalaksi myyrää? Madota metsien sankari (tai tutkituta sen uloste) tavallista kotikoiraa useammin.

Monikoirataloudet

Monikoiratalouksissa madotus (tai ulostetutkimus) kannattaa suorittaa samanaikaisesti kaikille lemmikeille.

Eläinlääkäri Karvainen Kaveri Oy

Osoite

Asematie 3 

71800 Siilinjärvi

 
 
Soita tai Lähetä viesti:

Puh. 044 744 5600

vastaanotto@karvainenkaveri.fi

Aukioloajat

Ma -Pe 8:00-17:00

La -Su Suljettu

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä varmistaaksesi, että saat parhaan kokemuksen verkkosivustoltamme.